Cuvgesjohka 2006
Katso kuvat >
Cuvgesjohka 2006
Katso kuvat >
Čuvgesjohka heinäkuussa 2006
Tämä alue oli kiinnostanut jo pitkään ja tänä vuonna suunnitelma toteutui.
Voit katsoa reissun kuvat täältä.
Vaelluspäiväkirja
27.6.2006, päivä -5
Pakkaaminen on jäänyt tänä vuonna aivan viime tinkaan, samoin ruokien, kaasun yms. ostaminen. Täytyy ryhdistäytyä, ettei huolettomuus kostaudu. Varusteluettelon tekeminen kannattaa, vaikka olisi käynyt vaelluksella miten usein hyvänsä. Oikeastaan se on aivan välttämätöntä, varsinkin kun ikää karttuu ja muisti pätkii.
Kunto on todella huono. Miten tässä näin pääsi käymään, kaikista hyvistä aikomuksista huolimatta; Olinhan päättänyt vuoden 2003 reissun jälkeen, etten lähde enää treenaamatta tunturiin.
28.6.2006, päivä -4
Tee itsellesi palvelus! Älä jätä enää valmistautumista viime tippaan!
1.7.2006, päivä -1
Saavumme PK:n kanssa Hettaan rutiininomaisen automatkan jälkeen n. klo 16.30 ja varasimme sauna klo 19:ksi. Hetan lomakylässä on mainio puulämmitteinen sauna, löylyt ovat makoisat. Joen varressa on pieni uintilompolo, jossa on mukava pulahtaa, jos ei välitä ulkomaalaisturistien ihmettelystä.
2.7.2007, päivä 0
9.00: Hetan lomakylä. Aurinkoinen aamu, eikä merkkiäkään sateesta, vaikka kuuroja säätiedotus lupasikin. Tästä sen pitäisi lähteä.
Mäkäriä oli eilen tuvan kuistilla ihan mukavasti, saa nähdä mikä on tilanne tunturissa ja jokivarressa. Täytyy muistaa käydä ostamassa salmiakkia.
Viimeisten ostosten jälkeen ajamme Näkkälään, jossa olemme noin puolelta päivin. Autoa purkaessa paljastuu karu totuus mäkäristä: Niitä on todella paljon jo tässä! Auton ovi jää hetkeksi auki ja makäräpilvi ryntää sisälle ja jää mustana puurona vellomaan takaikkunaan. Loppupakkaus tuottaa mäkärien takia yllättäviä (henkisiä?) ongelmia, mutta pakkohan tähän on tottua.
Mutta kuten aina, mäkäräpilvi ei pysy kulkijan perässä ja matkaan päästyämme olotila helpottaa kummasti. Alamme seurata mönkijäuraa Palkisoaivin yli.
16.40: Ainuppivaara. Lompolon pohjoispäässä ei ole teltanpaikan etsimisessä vaikeuksia.
Tänään oli hieno ja hikinen vaelluspäivä. Tulimme hyvää vauhtia Olkovaaran lompoloille missä söimme lounasta: Blå band lämmin kuppi ja näkkäriä meetvurstilla. Mäkäriä on varmasti enemmän kuin viime vuonna Tarvantovaaralla, vaikka PK epäileekin, ettei se edes ole mahdollista. Töttiäiset luovuttavat hiukan auringon mennessä pilveen, mutta hyökkäävät taas raivolla kun lämpö palaa. Nyt on tosiaan niin paljon mäkäriä, että jonkinlainen verkko on mukava ainakin silloin tällöin päähän pujottaa. Myrkkyjäkään ei viitsi koko ajan käyttää niin paljoa, että näiltä rauhan saisi.
Uudet herätysostoksena alennuksesta ostetut "hirvikärpästakit" toimivat tässä tehtävässä loistavasti. Ei lainkaan hirvikärpäsiä!
3.7.2006, päivä 1
Aamu on tuulisen poutainen. Jouduin heräämään klo 6:05 luonnolliseen tarpeeseen, mutta palasin nukkumaan ja nukahdin onneksi helposti uudelleen nukkuen yhdeksään. Viihdyimme eilen tulilla yli puolen yön ja joimme kaikki "extrat". Yleensä matkassa on kohtuullinen, sovittu määrä väkijuomia, mutta jostain syystä molemmiltä löytyy repusta myös näitä "extroja", jotka on tapana juoda pois kiusaamasta alkumatkan aikana.
Kalastus on ollut taas vähän laiskaa, mutta ei se ole pääasia, ruuan jatkeena kala tosin on poikaa. Yksin reissuilla on yleensä enemmän aikaa kalastaa, koska ei ole juttuseuraa. Tiedon mukaan tässä lompolossa pitäisi olla ainakin siikaa. Näin eilen aikamoisen määrän kalanpoikasia, joten jotain lienee. Eilen ei kuitenkaan nykyäkään, täytyy yrittää vielä ennen lähtöä.
12:15: Valmiina lähtoon. Tämän päivän reitti vie Mahkuvaaran yli Vuomavaaralle ja Pöyrisjoelle. Tarkoitus on ylittää Pöyrisjoki jostain Majavajoen kohdalta, tai mistä nyt sopiva paikka löytyykään.
17:45: Leirissä Pöyrisjoen varrella. Oli hieman hankala päivä, maasto vaikeampaa ja jalat vaivasivat hieman, joten päätimme jäädä jo tähän, ettei homma muuttuisi väkinäiseksi heti alkumatkasta. Ei näiden reissujen tarkoitus ole olla urheilusuorituksia, vaan päivämatkoihin on varattava tarpeeksi aikaa. Huonoa omaatuntuntoa ei tarvitse tuntea vaikka joskus etenisi vain parikin kilometria tai pitäisi jopa luppopäivän. Yleensä pyrimme siirtymaan ainakin jonkin verran myös lepopäivinä, ihan vaan vaihtelun vuoksi, ellei nyt sitten satu erityisen mieleinen asentopaikka.
20:26 Sataa harmittavasti, eikä vaikuta edes kuuroilulta vaan jatkuvalta sateelta. Hyttyset ottavat illalla mäkäröiden paikan lähes yhtä lukuisina. Mäkäriä on ollut todella paljon. Siis ihan oikeasti: Paljon.
Yritämme sytyttää tulia, mutta sade ultyy sen verran, että homma on liian tuskallista. Kaikki löytyvä puu on litimärkää ja hetken savutettuamme päätämme jättää tulistelut. Yritän kalastaa, mutta sekään ei tihkusateessa oikein huvita. Laiska, mikä laiska.
Yöllä en saa unta, vaan pyörin levottomana ja kuvittelen kuulevani ihmisten ääniä jokivarresta. Tyypillinen ilmiö, ennenkuin erämaahan ja sen ääniin tottuu. Joskus väsyneenä ja yksin alkukantainen pelkokin saattaa vallata kulkijan erämaassa, vaikka täällä jos missä voi olla varma, että pelättävää ei ole ja yönsä voi nukkua rauhassa.
Viimein sade hellittää ja saan myös unen päästä kiinni.
4.7.2006, päivä 2
12.00: Aamulla yhdeksältä alkanut sade on hieman hellittänyt. Säätiedotus lupaa sateen loppumista iltaan mennessä lannestä alkaen, joten toivoa on. Emme ole vielä nousset teltasta. PK nukkuu. On siinä unenlahjat, kateeksi käy.
Taitaa olla tämän teltan viimeinen reissu: Vesi tulee läpi pohjasta pidemmän sateen jälkeen. Halpa Haltin kupoli on kyllä hintansa hankkinut, joten kaipa uuden hankkiminen on muutenkin ajankohtaista.
Pitäisi vähitellen aamiaista suunnitella.
14.15: Leiri purettu. Sade loppui 12.30 ja kamat kuivuivat.
16.20: Pöyris- ja Majavajoet ylitetty.
Pöyrisjoessa oli vettä melkoisesti ja ylityspaikka oli hakusessa. Puolen tunnin etsiskelyn jälkeen kyllästyimme ja päätimme ylittää Pöyrisjoen suvannosta Majavajoen kohdalta. Vetta oli syvimmillään enemmän kuin kainaloihin saakka, mutta virtaus tässä heikko joten uimasilla ylittäminen oli turvallista: Laitoimme kengät ja vaatteet PK:n rinkan päälle, sadekatos hihnoilla kamojen ja rinkan ympäri, rinkka veteen ja uimaan. Savotan sadesuoja kelluttaa rinkkaa myös erinomaisesti.
Majavajoki on kapea ja syvä mutainen puro, joka virtaa Pöyrisjokeen Valkamavuoman suurilta soilta. Ylitys on yllättävän kinkkinen puron syvyyden takia, mutta onnistuu kuitenkin lopulta melko helposti. Majavajoelta suuntaamme kohti Valkamajokea ja Porrastuntureita. Tänään on välipäivä, joten matka ei ole pitkä, vain muutama kilometri Valkamajoen rantaan.
18:20: Leirissä Valkamajoen rannan tuntumassa. Oli taas hieno päivä. Matkakin oli tänään lyhyt, vain n. 3,5 km, mutta joen ylityspaikan etsiminen vei jonkin verran voimia. Olemme itse asiassa päivän myöhässä suunnitelmasta, mutta siihen on varaa ja on parempi levätä, kuin ryntäillä puolikuntoisena erämaassa. Kiirehän ei pitäisi olla, eihän? Jälleen kerran joutuu muistuttamaan itselleen, että täällä ei ole pakko tehdä aina kaikkea pilkulleen suunnitelman mukaan.
Huomenna suuntaamme Porrastuntureiden yli Rautujärville.
Teltan pystyttäminen aiheutti pienen episodin. Oviaukko jäi auki vain muutamaksi minuutiksi, mutta se riitti: Mäkärät! Onneksi kannan mukana pientä pulloa hyönteismyrkkyä, jolla teltan voi "puhdistaa". Ainoa ongelma tässä on se, että raadoista on sen jälkeen päästävä eroon ja tällä kertaan niitä kaavittiin teltan lattialla pari lumilapiollista.
01:00: Ei kalaa. Isomman puoleinen taimen tosin seuraa lippaa, mutta ei ota. No, mitäpä tuosta, tämä kalastaminen on taas laiskaa, joten antaa olla. Vähän harmittaa kallis kalalupa, joka tuntuu jäävän käyttämättä.
Lämpötila vaihtelee todella nopeasti. Jäätävä luoteistuuli tyyntyi ja nyt on vaihteeksi kuuma makuupussissa.
Käki kukkuu.
5.7.2006, päivä 3
10:15: Hyvin nukutti vaikka yö kylmenikin lämpimän alkuyön jälkeen huomattavasti. Tänään on sitten vähän pitempi matka edessä.
18:15: Jatkoimme pohjoiseen Valkamajoen vartta ja ylitimme sen tunturilta laskevan sivupuron kohdalla. Hikinen ja mäkäräinen taival Porrastuntureiden yli, hienot maisemat, sitten asentopaikalle Maattoaivin Rautujärvelle.
Mäkäröiden määrässa on nyt lyöty ennätys. En usko että olisi enää merkistystä, jos niitä olisi enemmän. Porrastunturin rinnettä noustaessa mäkäriä pöllähteli joka askeleella vaivaiskoivikosta mustina pilvinä. Koimme oudon tunneaistimuksen: Mäkäräpilvessä pystyi kauhomaan käsillä eteenpäin, ikäänkuin kyse olisi nesteestä jonka läpi olimme uimassa.
Onneksi mäkärä on tyhmä otus eikä se pysy liikkuvan kulkijan mukana. Kun pitää hyvänkokoista huppua päässä ei verkkoakaan tarvita ja ongelmia tulee vain jos pysähtyy eikä pysty kääntämään kasvoja tuuleen.
19.00: Leiri pystyssä ja ensimmäinen rautu kattilassa. Ennen päivällistä nappaa vielä toinen hyvän kokoinen ja niin valmistamme maukkaan rautuperunamuusin: Kalan keitinveteen perunamuusijauhetta ja paljon voita, perään ruoditut raudut. Hyvää ja helppoa.
Päätamme illan nuotiolla istuskelun keran. Mäkäriä on tolkuttomasti. Kun kerromme tästä etelässä kukaan ei usko! Ei ehkä kannata yrittää.
Iltaa kohti mäkärät kaikkoavat ja antavat tilaa hyttysille. Tosin PK on kuulemma havainnut uuden, kylmää kestavän mäkärälajin, jolla on erityinen juovakuviointi selässä. Tiedä häntä.
6.7.2006, päivä 4
9.00: Teltan kylkeen porottava aurinko herättää. Kumma juttu: Kun avaan teltan suuaukon ja jätän vain verkon kiinni en näe lainkaan mäkäröitä. Voisiko se tarkoittaa... ei sentään.
9.45: Ei huvita vielä nousta. Piirrän vaelluspäiväkirjaan kuvan tunturikoivusta ja Rautujärvestä sen takana. Eipä tuosta kovin taiteellinen tule, mutta saan kuitenkin aikani kulumaan.
14.20: Viimein lähtö. Koska oli selkeää ja tuulista, pesimme ja kuivatimme kaikki alusvaatteet. Piristää kummasti, kun se outo haju ei koko ajan seuraa.
15:20 Čuvgesjohka. Todella kaunista. Tulvaniittyjen ympäröimä joki kiemurtelee laaksossa tehden sellaisia mutkia, että jos jokea seuraamalla etenisi, niin matka ainakin kolminkertaistuisi. Ylitämme joen hiekkaisesta suvantopaikasta. Näen heti kaksi taimenta, joten täällä ei tarvitse ilmeisesti pelkästään valmispöperöitä syödä.
Pitää paikkansa. Hyvan kokoinen tammukka on minun vain viiden heiton jälkeen. Enempää ei seuraavalla 10 heitolla tule ja päätän, että riittää täksi päiväksi. Kyllä on tämä kalastus muuttunut laiskaksi nykyään, näinköhän koko homma pitäisi lopettaa. Kallis on kalan kilohinta tällä systeemillä.
No, mutta hyvinhän tämä homma sujuu ja fiilis on mahtava! Hyttysiä on nyt paljon, mäkäriä ei eiliseen malliin, vaihtelu virkistää.
Olemme saapuneet retken puoliväliin, niin matkallisesti kuin ajallisestikin, 4 tai 5 yötä jäljellä, riippuu vähän siitä mikä on paluumatkan tahti.
Tammukka hiillostetaan ja syödään näkkärin ja perunamuusin kera.
7.7.2006, päivä 5
11:30: Teltassa on kuuma, kai pakko nousta kohta. Ei ole kiire minnekään, on tarkoitus pitää välipäivä ja siirtyä vain pari kilometria Čuvgesjohkaa etelään. Löysä olo, nyt tarvitse juosta minnekään.
14.30: Valmiina lähtöön. Matka on lyhyt. Čuvgesjohkaa ei kannata lähteä seuraamaan, koska joki tekee jopa 180 asteen mutkia, siksi nousemme ylös harjulle ja seuraamme poronpolkua etelään.
Pahus. Tulen kuitenkin liian innokkaasti alas jokilaaksoon ja joen mutkan saartavat meidät jälleen. Löydämme kuitenkin aika nopeasti hyvän leiripaikan, joten mikäpä siinä, jäädään tähän, vaikka emme vielä olekaan suunitellussa kohdassa.
15.30: Toinen Čuvgesjohkan leiri. Loppumatka oli kiertelyä kauniilla tulvaniityllä leiripaikkaa etsien.
Täällä hallitsevat mäkärät ja paarmat. Ilma on kuuma, hyvä ettei tätä suuniteltu vaelluspäiväksi. Joen varrella on todella kaunista. Čuvgesjohkan jokilaakso on ikivanha ja syvä. Itse joki kiemurtelee sen pohjalla mielipuolisia mutkia tehden. Jokilaakson pohja on suurelta osin tähän aikaan vuodesta tulvaniittyä, jolla kasvaa heinää ja kukkia.
Huomiseksi on luvassa yhtä lämmintä. Vähempikin riittäisi kun huomenna kävelemme takaisin Valkamajoelle.
Mäkäriä on helvetillisesti. Niistä huolimatta on nyt pakko hakeutua isommalle tarpeelle. Mieleen muistuu kummisetäni Itäkairan kalareissulla 80-luvun alussa murjaisema "se pittää tehä valammiiks nii ei tarvii ku puottaa".
8.7.2006, päivä 6
Herään tukahduttavaan oloon, on tulossa todella kuuma. Paarmat lentelevät, mutta en näe mäkäräisiä, jospa...
On niitä kuitenkin.
12:00: Aloitamme paluun Dulbesvarrin yli. Ilma on kuuma ja vettä kuluu, eikä täydennyspaikkaa löydy. Matkalla oleva pieni lampi ei näytä houkuttelevalta veden ottoon. Vesilintupoikue pitää täällä kuitenkin ilmeisen tyytyväisenä kortteeria.
Jatkamme janoisina Porrastuntureiden Rautujärvelle. Vesi on täälläkin lämmintä, eikä kovin houkuttelevaa, mutta vaihtoehtoja ei ole sillä jano on kova. Pidämme Rautujärvellä lounastauon ja jatkamme kohti Valkamajokea.
18:00: Valkamajoki. Matka sujui joutuisasti, vaikka minulla oikea sääri vähän vaivasikin. Jalkapohjat ovat myös muusina. Huomenna tuttua reittiä pitkin Ainuppivaaralle ja sieltä ylihuomennä Näkkälään.
9.7.2006, päivä 7
9.50: Öinen tihkusade taitaa loppua, olisi aika nousta. Edessä rankka päivä Pöyrisjoen yli Ainuppivaaralle.
11.50: Suuntana Ainuppivaara. Alkumatka sujui helposti ja Pöyrisjoen ylitys meni rutiinilla samasta paikasta kuin tulomatkalla. Nousu Vuomavaaralle vie hieman voimia, mutta lounas tunturipurolla elvyttää.
Sitten tulee moka. Lähden seuraamaan aiemmin huomaamatonta mönkijäuraa Vuomajärvien suuntaan. Oletan sen jatkavan jossain vaiheessa Ainuppivaaralle, mutta jonkin ajan kuluttua alkaa näyttää huonolta. Nyt on jo myöhäistä palata takaisin, joten on otettava kompassisuunta Ainupin suuntaan. Välissä on suo, joka olisi ollut parempi kiertää menemällä Mahkuvaaran yli, nyt joudumme suon ylittämään.
Riitelemme PK:n kanssa ensimmäistä kertaa, tai siis minä riitelen kun ottaa päähän harhailu. Tyhmää.
10.7.2006, päivä 8
Yö oli taas erittäin lämmin. On aika purkaa viimeinen leiri ja palata sivistykseen. Polvet vaivasivat eilen, mutta likunta taisi kuitenkin loppujen lopuksi tehdä hyvää, koska nyt ei tunnu pahalta.
10.50: Paluu Näkkälään alkaa hieman haikein mielin.
14.35: Jo autolla, paluu sujui joutuisasti. Tänään ei ollut lainkaan ötököitä, sillä tuuli teki tehtävänsä.
Nyt odottaa poronkäristys, Hetan lomakylän sauna ja kohta paluu etelään. Mutta ei ihan vielä.
Vaikka tällä reissulla ei tapahtunut katastrofaalista eksymistä kuten edellisenä vuonna Tarvantovaaralla, on pieni muistutus paikallaan: Kun kuljet harhaan ja olet vasynyt, pysähdy, lepää ja syö ennenkuin jatkat matkaa.