PääsivulleRetkivarusteet
Retkivarusteita on yhtä erilaisia kuin retkeilijöitäkin. Itse en halua ollenkaan alkaa tämän alueen guruksi, koska hyviä varustevinkkejä löytyy muutenkin. Tärkeintä on tietää kohdealueen olosuhteet ja varustautua sen mukaan mikä itselle tuntuu sopivan parhaiten.
Varo kuitenkin neuvoja, jotka painottavat jonkun tietynlaisen asusteen tai varusteen ehdotonta välttämättömyyttä; ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeata tapaa varustautua. Retkeilykauppojen myyjät eivät ole oikea lähde, hae mieluummin tietoa vaikka netin keskustelupalstoilta, mutta muista kuunnella ennen kaikea itseäsi, sinä tiedät mitä itse haluat. Jos olet vasta-alkaja, älä osta kaikkea kerralla ennenkuin tiedät, että haluat jatkaa harrastusta. Lainaa, sovella, improvisoi. Toisin kuin usein kuulee väitettävän, halvallakin teltalla säilyy hengissä Suomen kesässä.
Vaikka vaelluskin näyttää muuttuvan yhä enemmän välineurheiluksi, varusteiden ei tarvitse aina olla kalleimpia ja hienoimpia, halvemmillakin pärjää kunhan ne takaavat, että pysyt lämpimänä, kuivana ja kylläisenä ainakin suurimman osan päivästä.
Kumpparit, tuulipuku ja erillinen sadeasu olivat vakiotavaraa aina 90-luvulle asti ja niillä kyllä pärjää vieläkin. Itse siirryin vaelluskenkiin 1996 pääaisiassa iän karttumisen myötä kun alkoi tuntua, että jalalle saisi olla enemmän tukea. Nuorempana ei käynyt edes mielessä, että kumisaappaalle olisi joku vaihtoehto. Tosin viimeaikoina olen miettinyt kumisaappaaseen paluuta aivan vakavissani.
Yhdestä asiasta olen päässyt täyteen varmuuteen: kalvovaatteita (Goretex yms.) en tarvitse mihinkään tarkoitukseen, enkä minään vuodenaikana. Erillinen sadeasu on ehdottomasti paras ratkaisu. Tiedän kuitenkin ihmisiä jotka ovat täysin eri mieltä tästä asiasta, joten en halua tyrkyttää tätäkään mielipidettäni ainoana oikeana.
Vaellussauva on muuttunut välttämättömäksi näin polvivaivaiselle, ilman sitä en lähde enää reissuun. Ensimmäistä kertaan vaellussauva oli mukana Kaldoaivissa 2003. Ilman sitä olisinkin tällä reissulla ollut pulassa tai ainakin joutunut vuolemaan sauvan tunturikoivusta.
Kamera on tullut yhä tärkeämmäksi viime vuosina, varsinkin kun viimein hommasin digijärkkärin syksyllä 2006. Sitä ennen pärjäsin viisi vuotta 1,3 megapikselin Canon A50:llä, joka oli hankinta-aikanaan varsin kähevä peli. Vielä nämä Cuvgesjohkan kuvat on otettu sillä. 70-luvun lopussa ja 80-luvun alussa kannoin filmijärkkäriä, mutta kuvat ovat vielä dia-arkistoissa skannaamatta. Saapa nähdä jäävätkö ne sinne ikuisiksi ajoiksi.
Jos olet kiinnostunut varustelistoistani, tässä on pari esimerkkiä:
Kesävaellusten varusteet eivät juuri poikkea toisistaan. Voit kopioida vapaasti, jos niistä on sinulle iloa. Ota kuitenkin huomioon, että omat tarpeesi voivat olla täysin erilaiset.
Päivitetty esimerkkilista, kesäkuun alun vaellukselle:
Aikaisempiin listoihin muutosta majoitteissa, keittiössä yms.
-- tyy, 13.5.2008, päivitetty 5.7.2013
