Pääsivulle Poluilta ja tulilta
Itäkaira 2009
Lue lisää
Kaldoaivi 2009
Lue lisää
Paistunturit 2009
Ounastunturi pääsiäisenä 2009
Lue lisää
Tunturipuhetta
Satuinpa taas kerran joutessani saunan jälkeen lukemaan Kullervo Kemppisen kirjaa Lumikuru. Paljon on noista ajoista muuttunut, eikä Saariselkä enää ole sellainen koskematon paratiisi. Sokostin jylhyyden on kesyttänyt teleyhtiön masto ja Muorravaarakan erämaisuuden tallannut retkeilijöiden sankka joukko.
Vaan yksi asia on vielä pysynyt sama. Se on eräänlainen tunturipuhe, veikeä tapa liioitella, laittaa Lapin lisää. Se ei suinkaan ole valehtelua tai tyhjänpuhetta, kaukana siitä, vaan eräänlaista rakkaudenosoitusta ja ystävällistä ylisanailua. Tämä tapahan on yleistynyt pelkastään etelän miesten keskuudessa, sellaisten jotka Lappia vain luulevat tuntevansa. Oikea lapinmies ei koskaan liioittele.
Vaan on Kemppinen sortunut aliarviointiinkin. Kuvailee eräässäkin kohdassa hyttysten paljoutta sillä, että puhaltaessa jää ilmaan ikäänkuin tunneli hyttysten jäljiltä. Täytyy hymähtäen todeta, että ei ole laamanni oikeaa räkkää nähnytkään. Kahdeksankymmentäluvulla Nuorttin laaksossa kaksi vaellusseurueen ensimmäistä vastakuoriutuneiden hyttysten pilveen eksynyttä menetti tajuntansa välittömästi, koska ilmaan ei enää mahtunut yhtään happea. Vain retkitovereiden ripeä toiminta pelasti vaeltajat.
Myös mäkäräpaljoudesta olen nähnyt esimerkin muutaman vuosi sitten, kun Pöyrisjärven erämaassa kauhoimme vauhtia mäkäräpilvista Porrastuntureille kiivetessämme.
Vaikka tämä tarina oli tosi, emme onneksi sentään usko sitä vääräleukaa, joka uskotteli tehneensä rakotulilla kuivaamistaan hyttysistä lypsyjakkaroita tapettuaan ne metrisen koivuhalon iskulla silmien väliin. Kukaan ei ole niin hölmö, ettei alyäsi, ettei kertojalla voinut mitään koivuhalkoja olla saatavilla niissä olosuhteissa.
--
tyy, 14.1.2010 